Pinnatuoli

Pinnatuoli, tuo monesta blogikodista löytyvä kapistus, löytyy nyt myös meiltä. Tämä tuoli on itseasiassa ollut minulla jo vuosikausia, mutta viimeiset muutaman vuoden se on majaillut mutsilassa. Taannoin kirjoituspöytäni tuoli hajosi, ja jotain piti tilalle saada. Joten haettiin tämä kaunis pinnatuoli sitten mutsilasta vihdoin kotiin :)

Tuoli on vanha, en edes tiedä kuinka vanha. Sain sen isävainaani perintönä melkein 16 vuotta sitten. Se on edelleen alkuperäisasussaan, mutta varsin hyvin säilynyt ja erittäin hyväkuntoinen vieläkin. Tuoli on jämäkkä ja tukeva istua. Se ei huoju tai natise. Lisäksi se on minusta kaunis: siinä on sellaista perinteistä, siroa raikkautta, josta minä pidän :)

Ensin mä suunnittelin maalaavani sen. Aluksi ajattelin valkoista, toisaalta pohdin, että olen aina halunnut yhden mustan tuolin. Mutta nyt kun sitä katselen, en yhtäkkiä enää tiedäkään, haluanko sittenkään tehdä sille yhtään mitään. Minusta se on kaunis näinkin, vanhuuttaan aavistuksen kellertävänä, silti vaaleana, puunsyyt kauniisti kuultaen. Se sopisi tällaisenaan hirmu hyvin siihen olohuoneeseen, millaisena mä tämän meidän olkkarimme tulevaisuudessa näen: ripaus kaunista puuta valkoisen työpöydän ja tv-tason kaveriksi.

Toistaiseksi maalaussuunnitelmat ovat siis jäissä. Kaamea hittarahan mulla olisi vain valkaista tätä meidän olkkaria, ja vähän väliä meinaan jo kaivaa valkoisen maalipytyn ja pensselin esiin ja pyytää P hommiin. Mutta en aio suinpäin rynnätä soitellen sotaan, sillä jos nyt valkoisenhimoissani tuolin maalaan, en sitä takaisin tähän nykyiseen asuunsa enää saa. Odottelen siis kärsivällisesti, ja hommaan sen uuden tv-tason ja työpöydän. Katselen sitten ajan kanssa, kuinka tuoli maisemaan istahtaa.

Mitäs pidätte pinnasta? Ja maalaisitteko sen? Minkä väriseksi?

Mukavaa viikkoa kaikille! Huomenna on jo keskiviikko ja sitten voikin alkaa viikonloppua taas odottelemaan ;)