keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Joulun tunnelmia rakettien räiskeessä

Oon taas ollut laiska bloggaaja :) Ja kehtaan jopa hymyillä tyytyväisenä sille tosiasialle :D Mutta hei, instassa oon ollut sitäkin aktiivisempi! Galaksin kaunein lähti viimein tänään huoltoon ja saan sen takaisin ensi viikolla. Vuosi 2015 tullee siis alkamaan mun kohdallani onnellisen jälleenkohtaamisen merkeissä ;D

Mutta palataan hetkeksi vielä joulun tunnelmiin. Joulua me vietimme kissojen kanssa mutsilassa. Oli ihanaa levätä, rentoutua ja nauttia valkeasta joulusta. Lumi ja pakkaset tulivat kuin tilauksesta juuri jouluksi, ja minuun sillä oli todellakin piristävä vaikutus. Ei se täällä eteläisessä Suomessa ole laisinkaan itsestäänselvää, että saa valkoisen joulun, mutta nyt se tuli!



Jouluaatto sujui perinteisesti kinkkua paistellen, syöden, juoden, saunoen ja rentoutuen. Mutsi pakeni taas jouluhulinaa ystävänsä kanssa Tallinnaan, joten me saatiin P.n kanssa laittaa jouluruuatkin just sellaisiksi kuin halusimme. Ainoa moka oli se, että kalan graavasimme vasta aatonaattona, joten aaton ruokatarjouluista se jäi pois, koska halusimme antaa sen graavautua vielä yhden vuorokauden lisää. No, maistui se hyvältä joulupäivänäkin :) Laatikkoja meillä oli tänä vuonna lanttulaatikon lisäksi perunalaatikkoa. Ne oli ihan marketista ostetut tällä kertaa. Kinkku oli suuri ja onnistui todella hyvin, lisäksi P teki kinkulle kastikkeen, kahta eri laatua sinappia ja mä tein raikkaan vihersalaatin. Ruuan kanssa joimme vettä ja punaviiniä. Rosollit, tortut ja piparit jäivät kokonaan pois, koska niistä emme kumpikaan erityisesti välitä.


Joulukattaus oli aika askeettinen tänä vuonna. Sain ennen joulua inspiksen Tsinnialta joulupöydän kattaukseen. Siihen kuului kävyt ja kaikki erilaiset kynttilät ja tuikkulyhdyt kauniisti yhdistettyinä. No, eihän se mennyt sit kuin Strömsöössä... Kävyn käpyä en onnistunut joulupöytäämme löytämään ja liinakaan ei lopulta ollut se mitä suunnitelin. Läjäsin sitten vaan melkein kaikki mahdolliset mutsilasta löytämäni kynttilät ja tuikut pöydälle ja katoin mulle ja P:lle astiat. Ja lopputulos sitten... Äh, en mä vaan osaa!



Lahjojakin sain, jopa yllättävän paljon. niistä parhaat olivat The Body Shopin lahjapakkaus ja ihan upouusi pölynimuri!! Ihanaa, enää ei tartte pelätä milloin se vanha raiska jesaripaikkauksineen lopullisesti kosahtaa :D
Kissatkin saivat paljon lahjoja, mutta niistä paras taisi kuitenkin olla se pahvilaatikko, jossa imuri tuli. Siitä tietenkin tehtiin leikkimökki kissoille ja voi hyvänen aika, miten ihana se on ollutkaan =D



Nyt ollaan jo vuoden vaihteessa. Rakettien pauke kuuluu jo kovana. Joten nyt mä toivotan teille kaikille oikein ihanaa ja edellitä onnellisempaa Uutta Vuotta 2015!!!



Rakkaudella, Dara <3

tiistai 23. joulukuuta 2014

Punaisen paluu

Olipa kerran aika, jolloin minun lempivärini oli punainen. Silloin meillä oli punaisten verhojen lisäksi vielä punainen sohva ja punainen nojatuolikin. Lienenkö silloin saanut lopulta yliannostuksen punaisesta, koska sittemmin olen haaveillut vain vaaleasta ja valoisuudesta. Raikkaan valkoisen viehätys ei ole edelleenkään hälvennyt, mutta nyt syksyn ja alkutalven mittaan alkoi punaisen kaipuu taas kummitella mielessäni. Lopullisen sysäyksen sain partsin punaisista lyhdyistä, ja niiden innoittamana päätin tuoda punaista takaisin sisätiloihinkin.




Järjen päätin pitää nupissani kuitenkin, enkä siis sännännyt saman tien ostamaan kaikkea mahdollista punaista aina sohvasta alkaen ;) Pääosaan pääsikin mutsin mulle jo jokin aika sitten ostama Vallilan pyöreä matto. Aikani sitä olin pyöritellyt mielessäni ja pohtinut laitanko sitä edes lattialle ja jos laitan, milloin laitan. Nyt sitten tuli sen aika. Se päätyi olkkarin lattialle. Kaveriksi se sai vanhan, punaiselta ajaltani peräisin olevan sivuverhon ikkunaan, ja verhon kanssa samasta kankaasta tehty pieni koristetyyny tuo vielä punaisen säväyksen sohvaankin. Olkkarin pöydälle laitoin vielä Iittalan punaisen Teema-sarjan leipälautasen tuikkualustaksi.




Mä tykkään! Punainen tuo piristävää lämpöä talven pimeyteen ja sopii tietenkin näin joulun aikaan hienosti tunnelmaa tuomaan. Kuitenkaan sitä ei ole kokonaisuudessa niin paljoa, etteikö tuntuisi mukavalta vielä joulun jälkeenkin. Ja kun kyse on lähinnä vain tekstiileistä, ei ole suurikaan vaiva riisuutua punaisesta taas sitten kun siihen kyllästyy. Mutta nyt, vuoden pimeimpään aikaan, meidän olkkari näyttää minusta oikein tunnelmalliselta, pirteältä ja kivalta :)




Keittiökin sai ripauksen punaista piristyksekseen. Vanha punaruutuinen verho pääsi taas vanhaan nurkkaansa. Sen alla olevan lipaston päälle laitoin suuren lyhtyni, joka oli aiemmin olkkarissa. Ison lyhdyn viereen pääsi Taavin vanha Rakkauspukki ja lisäksi ikkunaan pistin pikkuisen punaisen  lyhdyn roikkumaan. Vaihdoin vielä punaisen käsipyyhkeen ja patalapun naulaan, ja kun kahvin- ja vedenkeitinkin ovat punaisia, on kokonaisuus keittiössä aika kiva.





Varsinaisia joulukoristeita meillä on todella vähän tänä jouluna pikkuviikari-kääpiöhäärä-täystuho-Viljamista johtuen. Kissakakara kun takuuvarmasti riipii alas kaiken, mikä vähänkin roikkuu :D Se kiipeilee olkkarin verhoissa ja alkoi härkkimään ikkunaan laittamaani paperitähteäkin niin innokkaasti, että katsoin parhaaksi ottaa koko tähden pois. Tilalle ripustin joulupallon. Yrittää penska sählätä senkin kanssa, mutta joulupallossa ei sentään ole sähköjä. En edes harkitse ottavani esiin viime jouluna keittiötä koristanutta minikuusta. Osaan vain kuvitella, kuinka ekan yön jälkeen kuusi löytyisi kämpän itäsiivestä ja koristeet länsisiivestä... =D Keittiön ikkunalla oleva valosarja on sijoitettu viisaasti ikkunoiden väliin, jonne onneksi edes Viljami ei pääse ;)




Vilihauskis, niin kuin mutsi Viljamia kutsuu, kasvaa kohisemalla. Enää se ei ole pikkuhippu, vaan on jo melkein Viivin kokoinen. Se on oppinut huolehtimaan hygieniastaan erinomaisen pikkutarkasti ja osaa jo sanoa oikein komeasti MAU! Järki ei vaan kasva samassa tahdissa ja aikamoinen riiviö se on vieläkin. Luonteeltaan se on tosi utelias ja peloton. Jos meillä ovikello soi, pitää Viltsu ottaa ensin syliin ja mennä sitten vasta avaamaan ovi, jotta kakara ei katoa rappuun. Taavin ja Viivin kanssa se tulee toimeen hyvin, mitä nyt saa joskus Viiviltä köniinsä, kun käy liian päällekäyväksi Viivin mielestä :D



Ja hei, olen palannut takaisin Instagramin ihmeelliseen maailmaan! Oman rakkaan Galaksin kauneinpani saan korjatuksi vuoden lopussa, mutta siihen saakka saan lainata P:n puhelinta instailuun :) Ja voitte uskoa, että olen ihan älyttömän iloissani ja innoissani. Joten käykää ihmeessä tutkailemassa meikäläisen joulutunnelmia Instasta! Tosta sivupalkistakin löytyy kuvake, jota klikkaamalla pääset seuramaan mua Instagramissa :)

Oikein ihanaa joulun aikaa kaikille!

lauantai 6. joulukuuta 2014

Uutta ja uusiokäyttöä

Käsitiskiaine, pyykin huuhteluaine ja etikka, nuo kodin tuikitärkeät tuotteet usein niin kovin rumissa pulloissa. Vaan ei meillä enää! Minä olen tässä viime aikoina harrastanut pientä vanhojen pullojen uusiokäyttöä.



Kaikki alkoi käsitiskiaineesta, jonka mutsi osti mulle. Se on oikein kiva, kirkas ja hajustamaton, mutta voi sitä pulloa! Enhän mä sellaista enää tiskipöydälläni voi pitää! Onneksi saituuksissani taannoin säilytin sen Methodin tyylikkään pumppiksen, sillä se pääsi nyt uusiokäyttöön.



Siitä sitten keksin alkaa murehtimaan etikkaakin. Sitä meillä käytetään paljon; se on aivan loistava pyykin ja kodin raikastaja! Mutta voi hyvä hirvitys sitä pulloa. Kaadoin etikan sitten tyhjentyneeseen Maison Bellen pyykkiainepulloon ja kirjoitin dymolla etiketin sen kylkeen.

Toinen hyvä pyykin raikastaja on huuhteluaine. Tämä mun nykyinen on niin ätäkän tuoksuista, etten oikeasti sitä tahdo kestää. Olen kuitenkin niin saita, etten suostu sitä poiskaan viskaamaan. Sen sijaan kaadoin sen vanhaan Pirkan saippuapulloon ja dymotin sille etiketin. Tämä pullo ja sen korkki ovat just hyviä! Nimittäin yksi tällainen korkillinen tätä huuhteluainetta koneelliseen pyykkiä on juuri se määrä, mitä mitä mä tätä tuoksua jaksan sietää...




Vai olisiko nuokin olleet nätimpiä alkuperäispulloissaan? Eivät tosiaankaan, ja taas saan kiittää itseäni siitä, että olen sen verran saita, että säästän nätit putelit. Koska tsekatkaas näitä alkuperäispulloja ja uusiokäytettyjä sen jälkeen. Aika kiva muutos, eikös :)




Edellisessä kuvassa jo vilahtaakin se jokin ihan uusi ;) Nimittäin tuo Prismasta ostettu House-sarjan pyöreä tarjotin. Olin sitä jo pidempään sillä silmällä katsellut, ja silti pähkäillyt kahden vaiheilla. Nyt sitten sattuivat nämä tarjottimet olemaan Hyvinkään Prismassa puoleen hintaan, ja mutsi osti sen mulle. Kustansi alle 5€ :D




Sain muuten tuossa pari päivää lainapuhelimella käyttää taas Instagramia. Vähänkö oli ihanaa ja taas huomasin, miten valtavasti olen instaa ikävöinyt. Oma rakas Galaksin Kauneinpani ei ole vieläkään kunnossa, mutta toivottavasti se tässä tämän vuoden puolella vielä kuntoon saadaan. Sitä ennen kuitenkin tulossa on vielä postausta joulukoristeluista ja erään minulle rakkaan värin paluusta sisustukseen...

 Iloista Itsenäisyyspäivää kaikille!