Tuulista syyskuun iltaa!
LittleB blogissaan Littlebigthings oli taas aloitteellinen ja starttasi tälle vuodelle uuden 10 kuvaa kesään -haasteen. Minä olin mukana tässä haasteessa jo viimeksikin, yhtä kuvaa lukuunottamatta. Kesällä me nimittäin lähdettiin mökille jo ennen viimeisen kuvan ottopäivää. Mulla oli kyllä kaikki aikomukset ottaa kesäkuun kuva ennen lähtöämme, mutta unohdin sen ihan täysin. Ja kun kotiin palasin vasta heinäkuun loppupuoliskolla, en enää viitsinyt alkaa kuvaamaan, saatika sen enempää selittelemään. Nyt tuli sitten selityskin sille kymmenennen kuvan puutteelle ;)
LittleB:n sääntöjä mä taas muokkaan pikkuisen itselleni sopivimmaksi:
a) en lyö lukkoon yhtä tiettyä päivämäärää kuukaudessa, koska en tiedä olenko aina valoisaan aikaan kuvaamassa kohdettani.
b) tämä kuva ei ole otettu suoraan omasta ikkunastani/parvekkeltani. Nyt pistän haasteeseen kuvan tästä lähimaastosta, reitiltä, jota kuitenkin lähes päivittäin kuljen.
c) tämä kuva on otettu tänään 26.9.2014. Seuraavat kuvat hyppäytän suoriltaan n. 10 päivää aiemmaksi. Eli tästä lähtien pyrin kuvaamaan saman maiseman siinä kuukauden 16.-17. päivä. Haluan kuitenkin ennen juhannusta saada kaikki kuvat kuvattua ;D
LittleB:n alkuperäissäännöt voit lukea täältä. Mun edelliset saman sarjan kuvat löytyy tunnisteen 10 kuvaa kesään alta, eli täältä. Sinne tulee myös nämä uudet postaukseni.
Kivaa syksyistä viikonloppua kaikille!
perjantai 26. syyskuuta 2014
lauantai 20. syyskuuta 2014
Melkein aatelinen
KURRRRRRR!!
Se on kyyhkystä ja tarkottaa "Moi mä oon kissa!"
On se oikeesti kissaakin, mut mamma ei osaa kissaa. Se sano, et mä en muka osaa naukua ja että osaan vaan kujertaa kuin kyyhkynen. Mut osaan mä sanoo myös MIU ja MIUUUU. Jos ne ei muka oo kissaa, niin mä en tiedä mikä on! Sitä paitsi mä oon vasta lapsi. Eihän ihmisetkään pieninä osaa kunnolla puhuu, ni ei me kissatkaan kaikkee osata heti. Kun musta tulee oikein iso kissa, mä osaan sanoo MAU! Ettäs tiiätte!
Mun nimi on Viljami, mut rakkaalla lapsella on kuulemma monta nimeä. Mulla niitä vasta riittääkin! Mamma sanoo et mä oon Pusutin, kun tykkään pussailla ja nuolla ja pestä sitä. Sit se sanoo et mä oon Raaputin, ku tykkään vähän kynsiä sitä jos se ei muuten hoksaa alkaa leikkii mun kanssa.
Sit mamma sanoo välillä Viljamiinus. Törkeetä! Mikäs MIINUS mä muka oon?!? Mut yks mamman kaveri sano että mä oon Sir William! Se kuulostaaki heti paljon paremmalta!
Mä oon melkein aatelinen :)
Mamma sanoo et mä oon kaamee riiviö ja ylivilkas. No, tykkään mä leikkiä ja koheltaa, mut miksen tykkäis? Sitä paitsi lapsihan on terve kun se leikkii. Nii!
Taavi ja Viivi on ihan kivoja leikkikavereita, mut aika laiskoja vaan. Ei ne jaksa juoksennella ja vaania ja touhuta kamalan kauaa. Höh. Mut onneks on noi ihmiset olemassa. Ne leikkii mun kanssa myös. Mamma heiluttelee semmosta punasta ärsyttävää pistettä joka ilta ja mä jahtaan sitä ihan hulluna :D
Sit mamma sanoo et mä oon yliutelias. Oikeesti oon vaan hyvin kiinnostunut kaikesta maailmassa. Ihan kaikesta. Ei kai se huono juttu oo?
Ja mä oon sitä paitsi tosi rohkea kissa! En pelkää ees imuria. Vähänkö nauratti eilen kun imuri pörähti päälle, ja Viivi ja Taavi porhalsi litteenä ku letut sängyn alle piiloon! Ihme nössöjä :D Minä poika katoin vaan, et se imuri on kiva leikkikaveri ja hyppäsin sen selkään! Eihän se paha oo, vaikka möriseekin aika kovaa :)
Sit mä oon ylisöpö. Sanoo kuulemma aika moni. Se on tietenkin täysin totta. Ja ylisöpöistä poikalapsista kasvaa ylikomeita aikuisia kissoja, eiks niin?
Sit mä oon muka pikkuhippunen. Se ehkä on vielä totta, mutta mä kasvan kokoajan ja opin uusia juttuja ja kissatapoja. Mä treenaan loikkia ja hyppyjä joka päivä ja oon jo tosi ketterä sanoo mamma. Sit Viivi opetti mulle miten pitää peseytyä kunnolla. Huolellisesti, niin se sano. Ja kun perusasiat on kunnossa, eli hyvä ruoka, leikki ja paljon unta, niin mä kasvan niin kovaa vauhtii että koht saatte ettiä pikkuhippuja jostain ihan muualta ku täältä!
NMNniiiiiuuu!
Se on kissaa ja tarkottaa että kyl mä sen oikein komeen MAUn vielä opettelen!
Kivaa viikonloppua kaikille ;D
Se on kyyhkystä ja tarkottaa "Moi mä oon kissa!"
On se oikeesti kissaakin, mut mamma ei osaa kissaa. Se sano, et mä en muka osaa naukua ja että osaan vaan kujertaa kuin kyyhkynen. Mut osaan mä sanoo myös MIU ja MIUUUU. Jos ne ei muka oo kissaa, niin mä en tiedä mikä on! Sitä paitsi mä oon vasta lapsi. Eihän ihmisetkään pieninä osaa kunnolla puhuu, ni ei me kissatkaan kaikkee osata heti. Kun musta tulee oikein iso kissa, mä osaan sanoo MAU! Ettäs tiiätte!
Mun nimi on Viljami, mut rakkaalla lapsella on kuulemma monta nimeä. Mulla niitä vasta riittääkin! Mamma sanoo et mä oon Pusutin, kun tykkään pussailla ja nuolla ja pestä sitä. Sit se sanoo et mä oon Raaputin, ku tykkään vähän kynsiä sitä jos se ei muuten hoksaa alkaa leikkii mun kanssa.
Sit mamma sanoo välillä Viljamiinus. Törkeetä! Mikäs MIINUS mä muka oon?!? Mut yks mamman kaveri sano että mä oon Sir William! Se kuulostaaki heti paljon paremmalta!
Mä oon melkein aatelinen :)
Mamma sanoo et mä oon kaamee riiviö ja ylivilkas. No, tykkään mä leikkiä ja koheltaa, mut miksen tykkäis? Sitä paitsi lapsihan on terve kun se leikkii. Nii!
Taavi ja Viivi on ihan kivoja leikkikavereita, mut aika laiskoja vaan. Ei ne jaksa juoksennella ja vaania ja touhuta kamalan kauaa. Höh. Mut onneks on noi ihmiset olemassa. Ne leikkii mun kanssa myös. Mamma heiluttelee semmosta punasta ärsyttävää pistettä joka ilta ja mä jahtaan sitä ihan hulluna :D
Sit mamma sanoo et mä oon yliutelias. Oikeesti oon vaan hyvin kiinnostunut kaikesta maailmassa. Ihan kaikesta. Ei kai se huono juttu oo?
Ja mä oon sitä paitsi tosi rohkea kissa! En pelkää ees imuria. Vähänkö nauratti eilen kun imuri pörähti päälle, ja Viivi ja Taavi porhalsi litteenä ku letut sängyn alle piiloon! Ihme nössöjä :D Minä poika katoin vaan, et se imuri on kiva leikkikaveri ja hyppäsin sen selkään! Eihän se paha oo, vaikka möriseekin aika kovaa :)
Sit mä oon ylisöpö. Sanoo kuulemma aika moni. Se on tietenkin täysin totta. Ja ylisöpöistä poikalapsista kasvaa ylikomeita aikuisia kissoja, eiks niin?
Sit mä oon muka pikkuhippunen. Se ehkä on vielä totta, mutta mä kasvan kokoajan ja opin uusia juttuja ja kissatapoja. Mä treenaan loikkia ja hyppyjä joka päivä ja oon jo tosi ketterä sanoo mamma. Sit Viivi opetti mulle miten pitää peseytyä kunnolla. Huolellisesti, niin se sano. Ja kun perusasiat on kunnossa, eli hyvä ruoka, leikki ja paljon unta, niin mä kasvan niin kovaa vauhtii että koht saatte ettiä pikkuhippuja jostain ihan muualta ku täältä!
NMNniiiiiuuu!
Se on kissaa ja tarkottaa että kyl mä sen oikein komeen MAUn vielä opettelen!
Kivaa viikonloppua kaikille ;D
tiistai 16. syyskuuta 2014
Dermosil Living
Iltapäivää kaikille! Pitkästä aikaa. Taas venähti postaustauko viikoksi, mutta ei voi mitään. Kun ei tota tietsikka-aikaa kauheasti ole, näillä ehdoilla mennään...
Meidän keittiössä ei yleensä tapahdu mitään kovinkaan suurta muutosta. Okei, nyt tuli tuo uusi hella, mutta se taitaakin olla ainut isompi uudistus keittiössä sitten uusien tuolien. Jotain pientähän mä silti tykkään sipistellä. Ja mikäs sen kivempaa sipistelyä kuin tiskipisteen pienet uudistukset :)
Nykyisin on ihanan helppoa olla hurahtanut kauniisiin
käsitiskiaineputeleihin. Vielä muutama vuosi sitten oli tosi vaikeaa
löytää mitään perusfairya kummempaa, mutta nykyisin uusia ihania
tiskiaineita toinen toistaan sievemmissä pulloissa ilmaantuu
markkinoille kuin sieniä sateella! Enpä olisi vielä pari vuotta sitten
uskonut, että tässä iskee runsauden pula. Mulla on vielä kokonaan
kokeilematta Mummit, Mustat, L.A Bruketit ja Lilly's ecot ainakin. Ja
kun ne oon saanut kokeiltua, on luultavasti markkinoille ilmantunut jo
toinen mokoma lisää kivaa kokeiltavaa!
Tällä kertaa tiskipisteeni uudistui Dermosilin tuotteilla. Dermosil Living -sarjan astianpesuaine ja nestesaippua on pakattu suloisiin, suomalaiseen sielunmaisemaan sopiviin pulloihin. Molemmat tuotteet ovat myynnissä rajoitetun ajan, mutta vielä ainakin tuotteita oli Dermosilin sivujen mukaan runsaasti jäljellä.
Dermosil Living astianpesuaine on hyvin miedontuoksuinen, mutta puhdistusominaisuuksiltaan mielestäni hyvä. Se on pakattu yksinkertaisen tyylikkääseen, läpinäkyvään 300ml pulloon, jota koristaa kolme joutsenta. Lisätietoja tuotteesta löytyy täältä.
Minä olen ollut jo vuosikymmenen verran Dermosilin perinteisen keittiösaippuan uskollinen käyttäjä. Kerrassaan mitään negatiivista en siitä ole keksinyt, mutta nyt valitsin keittiösaippuankin samasta sarjasta astianpesuaineen kanssa. Tämän valinnan tein puhtaasti esteettisistä syistä. Onhan tuo nyt nätti puteli ja kivan näköinen tiskiaineen kaverina. Sitäpaitsi vaihtelu virkistää! Eikä muuten ole tarvinnut katua :)
Dermosil Living Keittiösaippua on ihana tuote! Se on pakattu sievään pulloon ja tuoksuu kerrassaan herkullisesti raparperilta. Kädet se putsaa tehokkaasti ja vie ainakin sipulin ja kalan haisut mennessään. Olen tositosi tyytyväinen tähän saippuaan ja ehdottomasti toivoisin sitä vakituiseen valikoimaan! Lisätietoja tuotteesta löytyy täältä.
Siinä ne nyt ovat, vieretysten kuin kaksi kaunista siskoa. Toinen viileän vaalea ja toinen pikkuisen tuittuisempi punapää ;)
Taas tuli meidän keittiöön pikkuisen raikkampi fiilis!
Mukavaa viikkoa kaikille!
Meidän keittiössä ei yleensä tapahdu mitään kovinkaan suurta muutosta. Okei, nyt tuli tuo uusi hella, mutta se taitaakin olla ainut isompi uudistus keittiössä sitten uusien tuolien. Jotain pientähän mä silti tykkään sipistellä. Ja mikäs sen kivempaa sipistelyä kuin tiskipisteen pienet uudistukset :)
Tällä kertaa tiskipisteeni uudistui Dermosilin tuotteilla. Dermosil Living -sarjan astianpesuaine ja nestesaippua on pakattu suloisiin, suomalaiseen sielunmaisemaan sopiviin pulloihin. Molemmat tuotteet ovat myynnissä rajoitetun ajan, mutta vielä ainakin tuotteita oli Dermosilin sivujen mukaan runsaasti jäljellä.
Dermosil Living astianpesuaine on hyvin miedontuoksuinen, mutta puhdistusominaisuuksiltaan mielestäni hyvä. Se on pakattu yksinkertaisen tyylikkääseen, läpinäkyvään 300ml pulloon, jota koristaa kolme joutsenta. Lisätietoja tuotteesta löytyy täältä.
Minä olen ollut jo vuosikymmenen verran Dermosilin perinteisen keittiösaippuan uskollinen käyttäjä. Kerrassaan mitään negatiivista en siitä ole keksinyt, mutta nyt valitsin keittiösaippuankin samasta sarjasta astianpesuaineen kanssa. Tämän valinnan tein puhtaasti esteettisistä syistä. Onhan tuo nyt nätti puteli ja kivan näköinen tiskiaineen kaverina. Sitäpaitsi vaihtelu virkistää! Eikä muuten ole tarvinnut katua :)
Dermosil Living Keittiösaippua on ihana tuote! Se on pakattu sievään pulloon ja tuoksuu kerrassaan herkullisesti raparperilta. Kädet se putsaa tehokkaasti ja vie ainakin sipulin ja kalan haisut mennessään. Olen tositosi tyytyväinen tähän saippuaan ja ehdottomasti toivoisin sitä vakituiseen valikoimaan! Lisätietoja tuotteesta löytyy täältä.
Siinä ne nyt ovat, vieretysten kuin kaksi kaunista siskoa. Toinen viileän vaalea ja toinen pikkuisen tuittuisempi punapää ;)
Taas tuli meidän keittiöön pikkuisen raikkampi fiilis!
Mukavaa viikkoa kaikille!
maanantai 8. syyskuuta 2014
Purnukkavuoren pienenn....
Otsikko kokonaisuudessaan olisi niin harhaanjohtava, suorastaan valheellinen, että en kehdannut sitä kokonaan edes kirjoittaa. Elokuussa nimittäin purnukkavuori ei Daralandiassa ainakaan pienentynyt. Päinvastoin, se kasvoi ihan vaan muutamalla tuotteella.
Ei tässä enää selittelyt auta; mopo karkasi käsistä, se siitä. Kestettävä se vaan on. Eipä silti, mä olen niin törkeän tyytyväinen kaikkiin uusiin, ihaniin tuotteisiini, että melkein kai pitäisi jo sitäkin hävetä. En taida viitsiä kuitenkaan. ;D
Kyllä mulla elokuussa pari tuotetta loppuikin. Ei paljon seliteltävää ole siinäkään. Hyvin vähäiseltähän tuo määrä tuntuu niihin kymmeneen verrattuna, joita lisää tuli ja molemmat loppuneet tuotteetkin ovat ihan päivittäisiä perustuotteita.
XZ:n Sitruuna Hunaja hoitoaine vaalealle tukalle oli ihana. Se tuoksui sitruunaleivokselta ja tuntui erittäin hyvin hoitavalta hiuksissa. Tästä taisi tulla mun talvihoitsikkani!
Nivean Pearl & Beauty dödö oli myös ihana, jollei välitetä siitä pullon epäkäytännöllisestä muotoilusta. Tuoksu oli pehmeä ja mieto, haisut se piti loitolla hienosti eikä ärsyttänyt kainaloitani tipan tippaa. Oli niin hyvä dödö, että ostin toisen heti perään kun tämä loppui :)
Varsinaista Kuukauden kuningatarta en nyt erikseen valitse, sillä molemmat näistä ansaitsisivat sen arvonimen yhtälailla. En voi kuin suositella lämpimästi molempia tuotteita <3
Lämmintä ja aurinkoista viikkoa kaikille! Ne on ainakin tänne pääkaupunkiseudulle aika kesäisiä kelejä vielä lupailleet :)
Ei tässä enää selittelyt auta; mopo karkasi käsistä, se siitä. Kestettävä se vaan on. Eipä silti, mä olen niin törkeän tyytyväinen kaikkiin uusiin, ihaniin tuotteisiini, että melkein kai pitäisi jo sitäkin hävetä. En taida viitsiä kuitenkaan. ;D
Kyllä mulla elokuussa pari tuotetta loppuikin. Ei paljon seliteltävää ole siinäkään. Hyvin vähäiseltähän tuo määrä tuntuu niihin kymmeneen verrattuna, joita lisää tuli ja molemmat loppuneet tuotteetkin ovat ihan päivittäisiä perustuotteita.
XZ:n Sitruuna Hunaja hoitoaine vaalealle tukalle oli ihana. Se tuoksui sitruunaleivokselta ja tuntui erittäin hyvin hoitavalta hiuksissa. Tästä taisi tulla mun talvihoitsikkani!
Nivean Pearl & Beauty dödö oli myös ihana, jollei välitetä siitä pullon epäkäytännöllisestä muotoilusta. Tuoksu oli pehmeä ja mieto, haisut se piti loitolla hienosti eikä ärsyttänyt kainaloitani tipan tippaa. Oli niin hyvä dödö, että ostin toisen heti perään kun tämä loppui :)
Varsinaista Kuukauden kuningatarta en nyt erikseen valitse, sillä molemmat näistä ansaitsisivat sen arvonimen yhtälailla. En voi kuin suositella lämpimästi molempia tuotteita <3
Lämmintä ja aurinkoista viikkoa kaikille! Ne on ainakin tänne pääkaupunkiseudulle aika kesäisiä kelejä vielä lupailleet :)
tiistai 2. syyskuuta 2014
Vähän tyylikkäämpi versio
Ihan ensimmäiseksi, sydämelliset kiitokseni kaikille teille ihanista kommenteistanne viimeiseen postaukseen! Todella hyvä mieli tuli jokaisesta niistä, ja pikkukisu on ihan hirmuisen suloinen tapaus <3 <3 Täällä tutustuminen edistyy joka päivä vähäsen, Taavi suhtautuu uuteen tulokkaaseen jo oikein hyvin ja Viivikin murisee sille päivä päivältä vähemmän ;) Pikkuhöttiäinen itse käyttää päivänsä ja yönsä leikkimiseen (eli täyskohellukseen), syömiseen ja nukkumiseen. Nukkumispuolen tuo hoitaa mieluiten päiväsaikaan ja yöllä on sitten vähän väliä hulinat käynnissä ;D
Sitten itse asiaan. Ystävät, jotka remontoivat täysin kelvollisia keittiöitään, ovat toisinaan käteviä olla olemassa. Varsinkin kun ne käyttävät hyödykseen remppataitoisia kavereitaan, voi heiltä saada sitten vaivannäöstään korvaukseksi vähän käytettyä ja hyvää keittiökamaa puoli-ilmaiseksi tai täysin maksutta. P:n ystävä teki taannoin asuntoonsa täydellisen keittiöremontin, jossa P itse oli auttamassa tosi paljon niin maalaustöiden kuin asennustenkin suhteen. Vanhasta keittiöstä jäi sitten remontissa yli vain muutaman vuoden vanha, erittäin hyväkuntoinen hella keraamisella liesitasolla. Mitoiltaan se sopi meidän keittiöön kuin nakutettu ja saimme sen itsellemme parinkympin nimellistä korvausta vastaan. Ja meidän keittiö astui jälleen askeleen tälle vuosikymmenelle ;)
Kuvia vanhasta hellasta voi käydä kurkkimassa tästä postauksesta ja kuvia melkein uudesta keraamisesta liedestä tulee nyt :)
Kyllä tuollainen keraaminen liesitaso antaa heti modernimman ilmeen keittiöön. Yleisvaikutelma muuttui minusta jotenkin siistimmän oloiseksi. Keraaminen liesitaso myös puhdistuu minusta näppärämmin kuin olin aluksi pelännyt ja toimiikin vanhaa nopeammin ja tehokkaammin. Levyt lämpenevät nopeammin ja lämpötilan säätömahdollisuuksia on enemmän kuin vanhassa. Myös uuni tuntuu tässä tehokkammalta. Mä tykkään kovasti ainakin tähän mennessä :) Varsin vähn aikaa tässä tosin käyttöä on ehtinyt kertymään, joten en varmaan kaikkia keraamisen lieden ominaisuuksia ole vielä eds huomannut...
Mitäs pidätte? Ja jos jollain on antaa hyviä vinkkejä ja neuvoja tällaisia liesitasoja koskien, niitä otetaan erittäin ilahtuneesti vastaan! :)
Sitten itse asiaan. Ystävät, jotka remontoivat täysin kelvollisia keittiöitään, ovat toisinaan käteviä olla olemassa. Varsinkin kun ne käyttävät hyödykseen remppataitoisia kavereitaan, voi heiltä saada sitten vaivannäöstään korvaukseksi vähän käytettyä ja hyvää keittiökamaa puoli-ilmaiseksi tai täysin maksutta. P:n ystävä teki taannoin asuntoonsa täydellisen keittiöremontin, jossa P itse oli auttamassa tosi paljon niin maalaustöiden kuin asennustenkin suhteen. Vanhasta keittiöstä jäi sitten remontissa yli vain muutaman vuoden vanha, erittäin hyväkuntoinen hella keraamisella liesitasolla. Mitoiltaan se sopi meidän keittiöön kuin nakutettu ja saimme sen itsellemme parinkympin nimellistä korvausta vastaan. Ja meidän keittiö astui jälleen askeleen tälle vuosikymmenelle ;)
Kuvia vanhasta hellasta voi käydä kurkkimassa tästä postauksesta ja kuvia melkein uudesta keraamisesta liedestä tulee nyt :)
Kyllä tuollainen keraaminen liesitaso antaa heti modernimman ilmeen keittiöön. Yleisvaikutelma muuttui minusta jotenkin siistimmän oloiseksi. Keraaminen liesitaso myös puhdistuu minusta näppärämmin kuin olin aluksi pelännyt ja toimiikin vanhaa nopeammin ja tehokkaammin. Levyt lämpenevät nopeammin ja lämpötilan säätömahdollisuuksia on enemmän kuin vanhassa. Myös uuni tuntuu tässä tehokkammalta. Mä tykkään kovasti ainakin tähän mennessä :) Varsin vähn aikaa tässä tosin käyttöä on ehtinyt kertymään, joten en varmaan kaikkia keraamisen lieden ominaisuuksia ole vielä eds huomannut...
Mitäs pidätte? Ja jos jollain on antaa hyviä vinkkejä ja neuvoja tällaisia liesitasoja koskien, niitä otetaan erittäin ilahtuneesti vastaan! :)
maanantai 1. syyskuuta 2014
Onnellinen perhetapahtuma
Instagramin puolelta tämä onkin jo tuttu juttu, mutta tiedoksi näin bloginkin puolella: meille on tullut perheenlisäystä! Meille on tullut tuollainen pikkuhöttöhippiäinen. Meille on tullut vauva!
Nimittäin tuollainen kissavauva. 12 viikkoa vanha ja touhukas ja utelias kuin mikä! Ja niin äärettömän suloinen etten sanotuksi saa <3 <3 <3 Oon ihan lätkässä <3
Täällä on vielä tutustumisriitit käynnissä, eli Taavin ja Viivin osalta ääniefektit ovat kuin Manaaja-elokuvasta: murinaa, urinaa, ujellusta ja örinää... ;D Pikkuinen ei kuitenkaan ole yhtään pelokas, päinvastoin. Se yrittää tehdä tuttavuutta ja minkä ei onnistu, touhuilee sitten omin nokkinensa :)
On se vaan reipas poika!! Nimikin on jo kahden vaiheilla, katsotaan kummin käy <3
Mä oon nyt muutaman päivän kotona ns. "mammalomalla" vahtimassa kissojen sopeutumista toisiinsa.
Kivaa viikkoa teille kaikille!!
Nimittäin tuollainen kissavauva. 12 viikkoa vanha ja touhukas ja utelias kuin mikä! Ja niin äärettömän suloinen etten sanotuksi saa <3 <3 <3 Oon ihan lätkässä <3
Täällä on vielä tutustumisriitit käynnissä, eli Taavin ja Viivin osalta ääniefektit ovat kuin Manaaja-elokuvasta: murinaa, urinaa, ujellusta ja örinää... ;D Pikkuinen ei kuitenkaan ole yhtään pelokas, päinvastoin. Se yrittää tehdä tuttavuutta ja minkä ei onnistu, touhuilee sitten omin nokkinensa :)
On se vaan reipas poika!! Nimikin on jo kahden vaiheilla, katsotaan kummin käy <3
Mä oon nyt muutaman päivän kotona ns. "mammalomalla" vahtimassa kissojen sopeutumista toisiinsa.
Kivaa viikkoa teille kaikille!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)