keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Käsilaukun kätköissä...

Olen toisinaan lukenut eri blogeista postauksia, joissa bloggaaja on esitellyt käsilaukkunsa ja sen sisällön. Yleensä niissä postauksissa käsilaukku oli jotain hienoa merkkiä ja sisältö siisti ja tavarat kauniita ja laadukkaita. Mä aina mietin, etten ikinä kehtaisi tehdä vastaavaa postausta omasta laukustani ;D

Nyt sain kuitenkin Maailman parhaan paikan Jossulta haasteen, jossa piti tehdä juuri se, mitä ajattelin etten ikinä kehtaisi tehdä! Joten ei tässä nyt auta itkut markkinoilla, Daran käsiväskykaaos tulee tässä :D

Käsilaukku itsessään on tällainen, pari vuotta sitten Prismasta ostettu olkalaukku. Maksoi muistaakseni n. 40€ ja merkistä ei ole hajuakaan. Vihreä lisko-heijastin on hankittu Faunatar-eläintarvikeliikkeestä. Omistan pari muutakin käsilaukkua, mutta vaihdan laukkua hyvin harnoin, ja tämä laukku on ollut käytössä melkein koko ajan siitä saakka, kun sen sain.

Sitten päästään siihen kaoottiseen osioon, eli laukun sisältöön. Ilmeisesti olen sotkenut laukkuani aika vähän sitten viime siivouksen, koska olin peräti yllättynyt siitä, miten vähän siellä lopulta roskaa ja ylimääräistä sälää olikaan.

Saanko esitellä: musta villamyssy, yksinäinen rannekoru, passi, pieni käsivoidetuubi, kynsiviila, purkkapussi, kasa rypistyneitä kuitteja ja lappusia, puhelin, lompakko, Marimekon Unikko-pussukka, jossa on sisällä lähinnä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tuotteita, avaimet, huulikiilto, huulirasva ja puuteri.

Ja tässä sisältö sitten, kun siivosin kaiken ylimääräisen ja asiaankuulumattoman tavaran pois:

Pipo, rannekoru, kuitit ja kynsiviila saivat lähteä, ja jäljelle jäivät vain nämä. Passinkin vielä voisin jättää lipaston laatikkoon, jos vaan saisin joskus aikaiseksi hommata henkilökortin, jota säilyttäisin tietty lompakossa. Huulikiiltoakaan en käytä joka päivä, joten senkin voisi varmaan jättää kotiin meikkipussiin... Laukku tosin on sen verran iso, että nuo mahtuvat sinne hyvin ja tarvittaessa saan sinne mahtumaan lisääkin tavaraa (kuten niitä pipoja ja kuittikasoja) ;D

Ja nyt ei tarvitsekaan kuin elää pari viikkoa ihan normaalisti, niin siisti laukun sisältö on muisto vain ja tuttu ja turvallinen kaaos vallannut sen :)

Ja muuten, seuraavien ihanien bloggaajien käsilaukut sisältöineen haluaisin kovasti päästä näkemään!

A White Dream Home
Sannika Sannikan sanat
Tsinnia Kivitalon arkea
Riituli H Moderni valkoinen koti

Kivaa iltaa kaikille!


perjantai 25. lokakuuta 2013

Kauhojen ja kapustojen "uusi koti"

Olipa kerran aika, jolloin säilytin konetiskitabletteja Ikean suht suuressa kierrekannellisessa lasipurnukassa. Sittemmin korvasin sen pienemmällä lasipurnukalla. Ja vanha Ikean purkki joutui kaapin kätköihin asumaan aina siihen saakka, kunnes erään kokkaussession seurauksena siitä hajosi muovinen kansi. Rikkoutuneen kannen viskasin menemään, mutta itse purkin laitoin takaisin kaapin perukoille, ihan vain saituuttani. Onneksi olin saita ;)

Elokuussa postasin keltaisesta purnukastani, jossa säilytin ruuanlaittovälineitä, eli niitä kauhoja, kapustoja ja lastoja. Niin ihana kuin tuo purnukka onkin, oli nyt aika muutokselle! Sitä se ikkunaremppa teettää; uusien ikkunoiden lisäksi sitä haluaa uusia muutakin kotona ;) Koska rahaa uuden ostamiseen kuitenkin on hyvin vähän, alkoi mielessä raksuttaa jo aika vanha, ja aikanaan Irinalta poimittu ajatus lasipurkista kauhojen ja kapustojen säilytykseen. Sen ajatuksen tuloksena kaivoin esiin kaapin pohjalta sen kannettoman Ikean lasipurnukan...


Eipä ole itseasiassa yhtään huono "uusi koti" kauhoille ja kapustoille ;) Jospa ne tässä nyt jonkin aikaa ainakin viihtyisivät...


Hmmmhhhh.... Siis idea apinoitu ja toteutus ei maksanut sentin jeniä. Voiko parempaa ollakaan? Eikö juuri tällaista varten nää blogit alunperin ole tehtykin?
Ja se iki-ihana keltainen purkki? Se on kaapin kätköissä odottamassa aikaa keltaisempaa ;)


Toivotan virkistävää viikonloppua kaikille teille ihanille lukijoilleni, sekä anonyymeille että teille julkisille! <3

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Seitsemän kuvaa kesästä

Sain kuukausi sitten Black + White = Grey -blogin Tiialta kivan haasteen, jossa on tarkoitus postata seitsemän kesäkuvaa ja kertoa jokaisesta vain yhdellä sanalla. Kiitokset Tiialle!

Minä lähdin hakemaan muistoja viime kesältä ja etsin niihin sopivia kuvia. Kuvien löytäminen ei ollut kovinkaan vaikeaa, mutta vain yhdellä sanalla kokonaisen muiston kertominen oli sitäkin hankalampaa ;) Mutta onnistuin sentään. Joten tässä seitsemän tunnelmapalasta viime kesältä näin sateiseen lokakuun iltapäivään :)

Alkumalja...


Luonnonkauneus...








Auringonlaskut...







Juhannus...


Mutsilassa...







Kissapetoja...







Lopputunnelmaa:


Tähän haasteeseen kuului vielä haastaa seitsemän bloggaajaa mukaan, mutta koska haaste on jo niin paljon kiertänyt, en sitä nyt tee. Jos joku teistä blogikamuista ei vielä tätä haastetta ole saanut, niin olkaa hyvät ja napatkaa tästä mukaanne!

Kotoisaa keskiviikkoiltaa kaikille :)


maanantai 21. lokakuuta 2013

Kävikö pahasti?

Eräänä kylmänä perjantai-iltapäivänä viime talvena P tuli kotiin kaupasta hyvin hämmästyneenä ja tuohtuneena. "Mikä tässä maailmassa on oikein vialla? Mikä ihmisiä oikein vaivaa?" hän ihmetteli, ja kertoi minulle, mihin oli kotiin tullessaan törmännyt.

Tien reunassa, maassa lumessa istui vanhempi naishenkilö, joka kyynelsilmin pyysi ohikulkijoilta apua, koska ei päässyt itse ylös. Ja ihmiset, joita oli varsin paljon liikkeellä, vain kävelivät ohi juuri mitenkään reagoimatta. P pysähtyi kysymään naiselta, mikä tällä oli hätänä. Nainen oli liukastunut jäisellä kadulla ja satuttanut jalkansa niin, ettei päässyt itse pystyyn enää. Humalassakin hän oli ja itki että miten sitä pitääkin ihmisen tälleen torveltaa ja teloa itseään. P keräsi hänen kadulle levinneet tavaransa ja auttoi naisen pystyyn ja talutti tämän kotiinsa perheensä hoiviin. Ja kokoajan nainen itkien pyyteli anteeksi ja kiitteli P:tä.

P oli järkyttynyt siitä, miten ihmiset vain kävelivät ohi, kun lumessa istuu itkevä nainen apua pyytäen. Hän mietti, että eivätkö ihmiset katsoneet tarpeelliseksi pysähtyä auttamaan siksi, että nainen oli humalassa. "Oli miten humalassa hyvänsä, niin eihän ihmistä voi helkkari soikoon vaan  jättää hankeen makaamaan!!" P kauhisteli minulle. Ei voi minustakaan. Ainakaan ei pitäisi voida.


Tämä tarina mulle tuli mieleen viime torstaina, kun bongasin A Place to call Home -blogista aihetta käsittelevän postauksen. Kyseessä on  Kävikö pahasti? -kampanja, jonka taustalla on Lentoaskeleita -blogin Rosanna.
Kampanjan viesti kuuluu näin:  

Aloitetaan yhdessä taistelu välinpitämättömyyttä vastaan. Kampanjan sanomana on välittää viestiä, että me yhä avaamme ovet pyörätuolissa istuvalle tai rattaiden kanssa kulkevalle, autamme kaatuneen pystyyn ja keräämme tämän tavarat maasta, kysymme kävikö pahasti. Soitamme ambulanssin jos yhtään epäilemme jonkun sitä tarvitsevan, ja jäämme odottamaan että se löytää perille. Tämän kampanjan tarkoituksena on levittää sitä ihmisyyttä, mikä jokaiselta kuuluisi tulla refleksinomaisesti selkärangasta tällaisissa tilanteissa. Käyttäydytään me niin, että meidän lapset eläisivät maailmassa jossa bussin lattialle makaamaan jätetyt vanhukset olisivat täysin absurdi ajatus. 

Minä haastankin tähän välittämisen ja hyvän tahdon kampanjaan mukaan kaikki lukijani ja kanssabloggaajani! Haasteeni ei edellytä sinulta välttämättä mitään muuta, kuin sitä, että välität riittävästi lähimmäisistä pysähtyäksesi auttamaan apua tarvitsevaa, kysyäksesi, että kävikö pahasti. Jos haluat, voit tehdä postauksen aiheesta, jättää kommenttia kommenttiboksiini tai osallistua vaikka tykkäämällä kampanjan Facebook -sivusta :)

Toivotan kaikille kivaa viikkoa ja välitetään toinen toisistamme! <3


lauantai 19. lokakuuta 2013

Keittiön ikkuna ennen ja nyt

Leppoisaa lauantaita!

Eilen saitte kuvapläjäyksen olohuoneen ikkunan muutoksesta ja nyt seuraa sama homma keittiöstä :) Keittiöhän meillä remontoitiin muuten jo keväällä 2012 ja nyt vihdoin sinne saatiin uudet ikkunatkin. Keittiö on ollut mun lempihuoneeni tässä asunnossa juuri siksi, että se on niin uusi ja vastikään kuntoon laitettu, ja uudet ikkunat eivät ainakaan yhtään vähennä sen ykkösasemaa. Nythän vasta keittiökin on todella valmis ja oikeasti nätti! Keittiöesittelyä löytyy tarkemmin tästä ja tästä postauksesta, nyt keskityn vaan tuohon ikkunaan.

Ensin ennen-kuva, otettu ennen mökille lähtöä kuten olkkarin ikkunastakin:


Ja tältä se näyttää nyt:

Valkoisten puitteiden lisäksi tuuletusikkunakin suureni puolella, mikä saa minusta ikkunan kokonaisuutena näyttämään edellistä isommalta. Ja huoneen ilmeeseenhän tämä tuo valoa ja raikkautta lisää enemmän kuin etukäteen edes osasin kuvitella.

Kuvissa ikkunan oikealla puolella pilkottava sininen muovipussiputki on mun "tarpeellinen murheenkryynini" ;D Näyttää rumalta, mutta on hirveän näppärä pussien säilytyksessä. Ja onneksi peittyy verhojen alle, sitten kun verhot saan taas ikkunaan :)

Iso lyhty ikkunan vieressä on tuossa väliaikaisesti, sillä se lipasto olkkarissa, jonka päällä se yleensä on ollut, on vielä täynnä rempan takia pois ikkunan luota siirrettyä sälää. Toisaalta, mitä enemmän lyhtyä tuossa ikkunan juuressa katselen, sitä paremmin se siihen minusta sopii! Vanhojen, tummanruskeiden ikkunanpuitteiden kanssa en olisi voinut kuvitellekaan lyhdyn paikkaa tuohon, mutta nyt ajatus ei tunnukaan enää vieraalta :)

Verhoja ei vielä uusia sälekaihtimia lukuunottamatta ikkunoissa ole. Hirveästi mua houkuttelisi hankkia uudet verhotkin uusien ikkunoiden kunniaksi, mutta taidan toistaiseksi tyytyä jo olemassaoleviin verhoihin. Olkoon uusien aika sitten, kun tosiaan tiedän millaiset haluan, ja onpa tässä rahareikiäkin nyt tarpeeksi ihan muuhun kuin ikkunaverhojen suuntaan muutenkin.

Keittiö on nyt meillä sellaisessa kuosissa, että jos koko muukin asunto vastaisi sitä, olisin ihan onnessani. Ja uudet ikkunapokat saavat keittiönkin tuntumaan entistä suuremmalta ja valoisammalta!

Kivaa iltaa kaikille!


perjantai 18. lokakuuta 2013

Olkkarin ikkuna ennen ja nyt

Iltaa!

Tiedättekö, ikkunaremontti on ihana asia! Ainakin sitten kun se on valmis ;D Keskiviikkona vihdoin meidän asunnon osalta koko ikkunaremppa saatiin päätökseen, kun uudet ikkunat saivat sälekaihtimet. Tiedän, että monet inhoavat sälekaihtimia, mutta meillä sellaisia ei koskaan ole ollut ja mä halusin ne. Ennen meillä oli paperikaihtimet olkkarin ikkunoissa ja kissat tietenkin onnistuivat hajottamaan ne vuosien varrella. Toivon niille vaan onnea yrittää tehdä sama sälekaihtimille, jotka ovat turvassa ikkunoiden välissä ;) HAH!

Nyt saatte nähdä kuvapläjäyksen olkkarin ihanista uusista ikkunoista, mutta sitä ennen saatte ihailla samaa ikkunaa ennen remonttia, noin niinkuin kontrastin vuoksi ;) Ennen-kuva on räpsäisty nopeasti just ennen mökille lähtöä syyskuun lopussa, kun kaikki tavarat ikkunan edestä oli jo siirretty pois:

Viehättävä näky, eikö? ;D
Vaan mitäs sanotte uudesta lookista?


Melkoinen ero!


En voisi tyytyväisempi juuri olla! Meidän olkkari tuntuu siirtyneen kertaheitolla vuosikymmeniä ajassa eteenpäin, sieltä 70-luvun aamuhämäristä tälle vuosituhannelle :)

Ja mikä parasta, eilen sain kissanikin takaisin kotiin äitini hellästä huomasta <3 Ne olivat viikon päivät mutsilassa hoidossa sillä aikaa, kun meillä ravasi remonttimiehiä ja kämppä vietti tunteja kerrallaan ilman ikkunoita. Kiitos äiti, kun hoidit Taavia ja Viiviä viimeisen viikon! <3 <3

Rentouttavaa viikonloppua kaikille! Huomenissa voisin tehdä postauksen myös keittiön uudesta ikkunasta...


torstai 17. lokakuuta 2013

10 kuvaa kesään - lokakuu 2013

Kuukausi sitten tartuin Irinan heittämään haasteeseen nimeltä "10 kuvaa kesään".  Kuukausi tuntuu hujahtaneen ohi ihan silmissä ja tänään otin lokakuun kuvan :)

Valitsinpa kuukausi sitten muuten kerrassaan nerokkaan paikan kuvakohteekseni. Enhän minä silloin tietenkään tajunnut, että kun taloyhtiössämme alkaa ikkunaremontti, ne remppamiehet levittelevät kaiken roinansa juuri tuohon meidän partsin alle, eli siihen, mistä mun pitäisi kuvia ottaa. Joten jos joku ei vielä tiennyt, että meidän talossa on meneillään ikkunaremppa, tämän kuvan myötä se selviää takuuvarmasti ;D

Remonttikamojen lisäksi maisemakin on muuttunut kovasti: Puut ovat kellastuneet ja muhkea pensas ehtinyt kaljuuntua jo kokonaan. Maa on täyttynyt syksyn kirjavista lehdistä. Paras ruska-aika alkaa olla jo mennyttä aikaa, sillä lehtiä irtoilee tuulessa puista niin paljon, että oksat paljastuvat suorastaan silmissä. Kuukauden kuluttua ei ole varmaan yhtään lehteä puissa enää jäljellä.

Kuukausi sitten otin kuvia myös keittiön ikkunasta avautuvasta näkymästä, koska en osannut päättää, mistä kohteesta oman kuvasarjani rakentaisin. Lopuksi lähinnä vain arvoin voittajaksi tuon parvekkeelta otetun kuvan. Sen verran alkoi nyt nyppimään nuo remonttiromut keskellä kuvamaisemaani, että otin nytkin kuvan myös keittiön ikkunastakin. Jos rojut ei ala marraskuuhun mennessä tuosta partsin alta katoilemaan, harkitsen siirtymistä keittiön ikkunasta otettuihin kuviin...

Kivaa torjantaita kaikille! Huomenna alkaa taas viikonloppu :)

Haasteen edellinen kuva löytyy täältä.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Tuikitarpeellinen Ted

Yksi ihmiskunnan parhaimmista keksinnöistä heti tulenteon, pyörän, majakan ja astianpesukoneen jälkeen on minusta kuivausrumpu. Se on kerrostalossa asuvan kissanomistajan ystävä ja hermojen pelastaja. Paitsi että se kuivaa pyykit pehmeiksi ja kuohkeiksi, se myös nappaa mukanaan mukavasti ne "muutamat" kissojen jälkeensä tiputtelemat karvatkin. Sisustamisesta kiinnostuneen naiseläjän silmää myöskin harvemmin kovasti miellyttää pitkin asuntoa kuivumaan ripustetut pyykkivuoret, joten tässäkin suhteessa kuivausrumpu on mitä oivallisin kapine. Se pakottaa viikkaamaan pyykit kaappiin kun ohjelma on valmis. Muutenhan ne rypistyy vaan ihan turhaan.

Meidän kuivausrumpu lakkasi toimimasta pari kuukautta sitten. Ärsyttävää, mutta ei nyt maailmaa kaatanut. Pyykit saa kyllä kuivattua ilmankin, vaikka tosi hermoja riipivää ja aikaa vieväähän siitä tuli entiseen verrattuna. Toiveissa oli, ja on vieläkin, että rumpu saataisiin korjattua yksi suhteellisen edullinen osa vaihtamalla. P jopa luultavasti osaisi vaihtaa sen. Kun vaan saisi joskus aikaiseksi...

Kuivaustelinettä meillä ei ollut ollenkaan, koska melkein kaikki pyykki kuivatettiin rummussa ja ne mitä ei kuivatettu, mahtui muuallekin kuivumaan. Monta viikkoa kuivausrummun lopetettua toimintansakin sinnittelin vielä ilman kuivaustelinettä. Se tarkoittaa sitä, että pyykkejä kuivui milloin missäkin: kylppärissä Oskarin oksassa, eteisessä vaatenaulakossa henkareissa ja väliovien päällä. Liputus tuntui olevan jatkuvaa. Muutama viikko sitten meikäläisen hermo sitten petti ja marssin kauppaan ostamaan kuivaustelineen. Valitsin Sinin pienen TED-kuivaustelineen. Koska en aio loppuelämääni tulla toimeen ilman kuivausrumpua, olisi isomman telineen ostaminen ollut turhaa, ja tätä oli jo Irinakin blogissaan ehtinyt suosittelemaan :)

 


On se vaan jännää, millaiselta arjen pelastajalta voi niinkin tavanomainen asia, kuin pyykinkuivausteline tuntua! Tähän mahtuu hienosti ne pyykit, mitä jouduin kylppärin Oskarin oksassa kuivattelemaan ja odottelemaan lähes kolme päivää niiden kuivumista. Tässä telineessä ne kuivuvat vuorokaudessa, koska mahtuvat kuivumaan väljemmin ja telineen voi nostaa johonkin hieman kuivempaan tilaan kuin kylpyhuone on. Tämä teline lisäksi aukeaa ja sulkeutuu jouheammin kuin vanhemmat vastaavat.

Entä missä sitä sitten säilyttäisi silloin kun sitä ei tarvita? Senkin keksin jo! Se vaatii kasaan laitettuna niin kapean tilan itselleen, että mahtuu hienosti kylppäriin pyykkitornin ja seinän väliin :) Täydellistä!


Tämä on kyllä Daralandian paras ostos vähään aikaan :D

Kuinka teillä pyykit kuivatellaan?  Löytyykö muitakin kuivausrumpufaneja vai onko se vain turha sähkösyöppö?

Nyt lähden ripustamaan pyykkejä kuivumaan ja sitten iltapesulle ja hetkeksi telkan katselua ennen höyhensaaria.

Kivaa syksyistä viikkoa kaikille!


lauantai 12. lokakuuta 2013

Ihana valkoisuus

Mä olen malttamaton hätähousu. Alunperin ajatukseni oli odottaa, että ikkunaremppa on kokonaan valmis ja tavarat laitettu paikoilleen, ennenkuin esittelen uudet ikkunani teille. Piti laittaa ensin kuvat lähtötilanteesta ja sitten oikein hienoja kuvia uusista ikkunoista kun kaikki on valmista eikä mistään pilkota mitään remonttirojuja. Vaan enhän mä malta odottaa :D

Olen tänään heilunut kameran kanssa ahkerasti ja yrittänyt kuvata ikkunoita. Ja olen huomannut, miten turhaa hommaa on yrittää saada kunnollisia kuvia vastavaloon kuvatessa... Ilman salamaa kuvista tuli niin pimeitä, kaikki valo kun loisti ulkoa, niin että itse uudet, valkoiset ikkunapokat jäivät ihan hämärään. Ei toimi silloin kun ideana on nimenomaan tuoda esiin ne pokat. Joten ei muuta kuin salama kameraan päälle ja valoa kansan lisäksi valokuviinkin ;)

Tässä siis muutama maistiainen uutukaisista :) (Älkää huomioiko remonttikamoja nurkissa.)


Ihan oikea kunnollinen kahva, josta kääntämällä partsin ovi aukeaa äänettömästi ja jouhevasti. Ja sisäpuolelle avautuva iso ikkuna:


Keittiön ikkuna:


Mä olen niin niin iloinen uusista ikkunoista! Jotenkin tuntuu, että koko huone raikastui pelkästään sillä, että tuli valkoiset ikkunanpuitteet :)

Tänä iltana en aijo muuta kuin löhötä ja kattoa töllöä, huomenna sitten alan laittelemaan kamoja paikoilleen ja paikkoja kuntoon. Kivaa iltaa teillekin!


perjantai 11. lokakuuta 2013

Galaksin kaunein puhelin?

Se ei ole ainakaan tämä:

Minun vanha LG:n älypuhelin. Se joka oli jo P:llä käytössä ennen minua. Se, joka koki kesällä, vanhan pokkarin hajottua, ylennyksen järkkäriksi. Se, jolla ei saa otettua kovinkaan kelvollisia kuvia. Se joka aleni takaisin vain puhelimeksi uuden pokkarin myötä. Se, joka on viimeiset pari kuukautta ryppyillyt mulle ja alkanut käyttäytymään peräti älyttömästi. Ei, galaksin kaunein, eikä ainakaan älykkäin puhelin se ei ole.

Huomattavasti lähempänä galaksin kauneinta voisi ollakin tämä:

Se on Samsung Galaxy S4. Ja jos joku ei huomannut, se on valkoinen! Ja se on mun!

Niinhän siinä sitten kävi, että minä otin ja menin naimisiin teleoperaattori Saunalahden kanssa. Huomenlahjaksi sain tämän kauniin puhelimen ja avioliittokin on onneksi määräaikainen; se päättyy heti kun olen saanut luurin maksettua takaisin Saunalahdelle. ;)


Galaksin kaunein saapui tällaisessa tyylikkäässä (ja melkein puisessa) pahvirasiassa. Ja voi, miten se onkaan niin nätti ja ihana! Älykkäämpikin on vielä kuin vanha LG ja tässä on selvästi parempi kamerakin :) Täytyykin alkaa testaamaan tämän kameraa verrattuna pokkariin...

Siinä se on, galaksin kaunein puhelin <3 Ja ikkunaremppakin alkoi vihdoin! Nyt on jo valkoinen partsin ovikin ;D

Vielä kun joku kertoisi mulle, kuinka ihmeessä otetaan heijastavista pinnoista valokuvia ilman niitä heijastuksia... Tuli sit räpsittyä about 100 kuvaa yhdestä saakelin kännykästä, kun en tiennyt miten päin pitäisi olla, että saisi mahdollisimman vähäiset heijastukset. En keksinyt keinoa ja tähän postaukseen valitsin ne kuvat, joissa heijastukset ovat jostain neutraalista kohteesta ;D


Ihanaa viikonloppua kaikille!



Täällä tapahtuu jotain...


Ikkunaremppa on alkanut!!! Vihdoin ja viimein! Ensimmäinen askel kuvattuna tässä: partsin ovi on jyrsitty pois paikoiltaan. Toivottavasti ne saa koko tän olkkarin ikkunasysteemin tänään valmiiksi. Kai ne nyt ainakin jonkun oven laittaa ton vanhan poistuneen tilalle, ettei tuu viikonloppuna kylmä...? ;D

Voi jee, että oon innoissani nyt!

EDIT: Olkkarin ikkunasysteemi ei tullut ihan valmiiksi, mutta melkein. Ikkunanpokat ja uusi ovi ovat paikallaan ja ne ovat ihanan valkoiset! Vielä jotain listoja pitää sisäpuolelle laittaa ja partsin puolelta puuttuu vielä seinälaudoitus ikkunan alta ja päältä. Huomenna homma jatkuu, ja varmaan myös ensi viikolla, koska makkari ja keittiö ovat vielä aloittamatta.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Kappale kauneinta Suomea

Heippa kaikille ja kivaa tiistaita!

Lomaviikko Pohjois-Karjalassa on loppuun lusittu ja työviikko alkoi eilen. Lomalla oli aivan ihanaa ja kieltämättä aika nihkeältä on paluu arkeen vielä tuntunut ;) Saimmekin kyseenalaisen ilon ja kunnian palata keskelle kaaosta, koska ikkunaremppa oli rapussamme alkanut, mutta ei ole vielä meille saakka ehtinyt.  Ei kauheasti piristänyt, koska olimme toivoneet pääsevämme loman ajaksi pois rempan jaloista ja saavamme palata kotiin, jossa ihanat valkoiset ikkunanpokat vain hohtelevat uutuuttaan. Toisin kävi ja edelleen odotellaan remonttireiskojen meille saapumista...

Eilen telkkariuutisissa kerrottiin ruskan olevan tänä vuonna poikkeuksellisen upea. Sen huomaa täällä pääkaupunkiseudullakin, ja varsinkin mökillä maisemat olivat tosi värikylläiset ja puut hehkuivat keltaista ja punaista! Aurinkoisina päivinä oikein silmiä huikaisi sitä väri-ilottelua ihastellessa.

Valokuvia otin mökiltä varmaan yli 200, joten aikamoista karsintaa olen tässä pari iltaa tehnyt. Tässä muutamia otoksia niistä maisemista, jotka minusta ovat kauneinta maailmassa :)


Lammella...


Ruskan hehkua...


Näiden kuvien myötä toivotan kaikille värikästä viikkoa ja muistakaa pysähtyä aina välillä ihailemaan tätä syksyn upeaa ruskaa! Kohta sekin on jo ohi, joten nautitaan siitä nyt kun voidaan :)