Tonttu

(Kuva: Yle )

Pakkasyö on, ja leiskuen

pohja loimuja viskoo.

Kansa kartanon hiljaisen

yösydänuntaan kiskoo.

Ääneti kuu käy kulkuaan,

puissa lunta on valkeanaan,

kattojen päällä on lunta.

Tonttu ei vaan saa unta. 

 Ladosta tulee, hankeen jää

harmaana uksen suuhun.

Vanhaan tapaansa tirkistää

kohti taivasta kuuhun,

katsoo metsää, min hongat on

tuulensuojana kartanon,

miettivi suuntaan sataan

ainaista ongelmataan.

Partaa sivellen aprikoi,
puistaa päätä ja hasta,
"Ei, tätä ymmärtää en voi,
ei, tää pulma on vasta."
Heittää tapaansa järkevään,
taas jo pois, nämä vaivat pään.
Lähtee toimeen ja työhön,
lähtee puuhiinsa yöhön.


Lammasten luo käy karsinaan,
makuulla tapaa ne ukko.
Kanat jo katsoo pienallaan,
istuu ylinnä kukko.
Kopissa vahti hyvin voi,
herää ja häntää liehakoi.
Tonttu harmaa ja nuttu
vahdille kyllä on tuttu.


Puikkii ukko jo tupahan,
siellä on isäntäväki.
Tontulle arvoa antavan
näiden jo aikaa näki.
Varpain hiipivi lasten luo,
nähdäkseen sulot, pienet nuo.
Ken sitä kummeksis juuri,
hälle se riemu on suuri.

Vaiti metsä on alla jään,

kaikki elämä makaa.

Koski kuohuvi yksinään

humuten metsän takaa.

Tonttu puoleksi unissaan

ajan virtaa on kuulevinaan,

tuumii minne se vienee,

missä sen lähde lienee.

Pakkasyö on ja leiskuen

pohja loimuja viskoo.

Kansa kartanon hiljaisen,

aamuhun unta kiskoo.

Ääneti kuu käy laskemaan,

puissa lunta on valkeanaan.

Kattojen päällä on lunta,

tonttu ei vaan saa unta.

Kirjoittanut Viktor Rydberg

Oikein ihanaa, rempseää, rauhallista ja tuikkivaa joulua toivotan kaikille!!!!!