Terassi armas...

Parasta mutsilassa, eli minun äitini kotona, on ehdottomasti oma, kaunis terassi. Tämä on sekä minun että kissojen mielipide. P saattaa tykätä omasta saunasta vielä enemmän ja mutsin mielipidettä en ole tainnut edes kysyä. Olettaisin kuitenkin, että hänkin tykkää eniten terassistaan, ainakin hän on sen eteen nähnyt varsin paljon vaivaa.

Ennen terdelle menoa piipahdetaan kuitenkin etuovella, eli mutsilan ensimmäisellä sisäänkäynnillä. Jo siitä voi nimittäin nähdä hieman sitä, millainen minun äitini on luonteeltaan. Hän rakastaa viihtyisää, siistiä ja kodikasta elinympäristöä, sekä kissoja. Sen jälkeen, kun mutsin kissa kuoli 1,5 vuotta sitten, hän on tuhlannut kissarakkauttaan Taaviin ja Viiviin, sekä kissapatsaisiin ja -kuviin, joita hänellä on lukuisia.

Heti etuovella sisääntulijaa tervehtii orvokki ja tuollainen muotoiltu, välikalju sypressi. Kumpikin omissa rottinkisissa ruukuissaan molemmin puolen ovea. Välikalju on mutsin sanonta; en tiedä onko se oikeasti suomen kieltä, mutta nyt ainakin on ;D Niin se kieli muuttuu ja kehittyy ;)

Etuovelta livahdetaankin sitten sisätilojen läpi suoraan terassille. Siellä on viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut paljon muutoksia. Toissa syksynä mutsi remontoi yhdessä veljensä kanssa käytännössä koko terassin uuteen uskoon. Nurmikot muokattiin pois ja terassi laudoitettiin vanhoja kiveyksiä lukuunottamatta kokonaan. Tänä keväänä äiti sitten vielä käsitteli terassin laudoituksen harmaansävyiseksi. Vanha kirsikkapuu keskellä terdeä on vielä saanut olla paikallaan.

Uutta terassilla tänä kesänä sen sijaan on kaunis pallotuija, joka kasvaa uhkeassa, mustassa ruukussaan hyvin keskeisellä paikalla. Se onkin varsinainen katseenvangitsija heti kun ovelta terassille astuu.

Parasta ja kauneinta mutsin terassilla sen sijaan on vieläkin se valkoinen ruokailuryhmä, jota jo viime kesänä täällä blogissa esittelin. Viimekesäisiä kuvia siitä pääsee katselemaan tästä ja tästä.

Tuo ruokailuryhmä on minusta vaan niin kaunis. Se on samanaikaisesti tukeva ja silti siron oloinen, suht suurikokoinen, muttei kuitenkaan näytä yhtään liian isolta. Ja se sopii mutsilan terdelle kuin nakutettu! Tuntuu melkein kuin se olisi sinne syntynyt ja kasvanut...

Terassi ei ole kovin suuri, mutta silti kaunis ja myös käytännöllinen. Sen kulmassa on varastovaja, jossa on pienet ja suloiset ikkunaruudut, ikäänkuin se olisi lapselle leikkimökiksi rakennettu. Käytännöllisintä terdellä kuitenkin on sen ympärillä olevat, korkeat, valkoiset aitaukset, jotka enoni on verkottanut sekä ala- että yläpuolelta, niin että kissat pysyvät terassin sisäpuolella, eivätkä lähde maailmanympärysmatkalle, vaikka niin suunnittelisivatkin ;)

Minusta on ihanaa ja hirmuisen rentoa voida luottaa siihen, että katit pysyvät maisemissa, vaikka terden ovi auki olisikin. Minä viihdyn itse terassilla paljon ja kissat vielä enemmän. Näin kesällä, kun ei lämmöstä ainakaan puutetta ole, täällä onkin terassin ovi silleen kissan mentävästi raollaan aamusta myöhäiseen iltaan. Yön suhteen mä olen tarkka täälläkin, kuten myös mökillä: silloin kissat ovat sisällä eivätkä ulos ennen aamua pääse. Piste.

Se olis niinku PERJANTAI nyt! Tarkoittaa siis sitä, että hirmu kesäistä ja kaunista viikonloppua kaikille!!