Nyt seuraajatkoa eiliselle mutsila-esittelylle. Tänään pysytellään olkkarissa, sillä se on sisätilojen puolesta mutsilan sydän ;) Kokonaisuus on rauhallinen, kodikas ja kutsuva. Silti värejä ei ole kaihdettu. Mä ihailen mutsin taitoa käyttää värejä ja pikkuisia yksityiskohtia. Itse kun alan sellaisilla ylenpalttisesti kikkailemaan, saan aikaiseksi vain sekavan ja sotkuisen näköisen tilan...
Tässä pari kuvaa olkkarista terassin ovelta kuvattuna:
Näiden kuvien ulkopuolelle rajautui valkoinen senkki, joka on minun mielestäni yksi kauneimmista huonekaluista mutsilassa. Se kätkee sisäänsä suuren määrän kirjoja, mutta näyttää silti keveältä ja raikkaalta. Sen päälle mutsi rakentelee milloin millaistakin asetelmaa ;)
Sohvan toiselle puolelle, ison ikkunan juureen, jää kaunis ja tumma puinen senkki. Sen päällä on myös vaihtuva taidenäyttely, kokoelma erilaisia koriste-esineitä, lamppuja ja kukkia.Minusta tämä nurkkaus on erityisen kutsuva, siinä on jotenkin sellainen samaan aikaan tyylikäs ja pesämäinen tunnelma :)
Paljon on mutsilassa sellaista, mitä omaankin kotiini voisin ottaa. Vaikka tuon valkoisen kirjasenkin ja nuo valkoiset ikkunaverhot, joissa on tuollaisia pallomaisia kuvioita. Kaikkein mieluiten ottaisin kuitenkin mutsin sisustussilmän ja ilmiömäisen siivousinnokkuuden ;D Sillä saralla me ollaan kuin yö ja päivä! Siinä missä mä olen laiska, sotkuinen ja inhoan siivoamista, mutsi on ahkera, siisti ja jopa pitää siivoamisesta (tai ainakin sen lopputuloksesta). Äitiparka on yrittänyt musta kyllä kunnollista ihmistä kasvattaa, mutta aika kehnolla menestyksellä... Tämä taitaa vain olla piirre, jonka perin isältäni ;D
Kivaa perjantaita ja aurinkoista viikonloppua kaikille!
Valkoinen senkki on kaunis - ja samoin asetelma sen päällä. Ja vielä kissakin! Ihan täydellinen olohuone!
VastaaPoistaLähes täydellinen se on minustakin ;) Ja kissojahan tuolla riittää, ainakin koriste-esineiden puolesta. Tuo ekassa kuvassa käppäilevä, ihan oikea kisu on meidän Viivi <3
PoistaIhanan kotoista! <3 Valkoiseen senkkiin minäkin tykästyin kovasti :)
VastaaPoistaKotoista on minustakin :) En ehkä itse samoin kalustaisi, mutta tuo tunnelma mua viehättää.
PoistaIhana tuo kiikku, meillä oli aiemmin samanlainen musta. Miksihän ikinä luovuinkaan siitä??
VastaaPoistaKiikkustuoli on tosi kiva minustakin. Mä en vaan oikein uskalla kiikkua sillä, kun aina pelottaa, että kissa jää jalaksen alle ;D No, mutsilla kun ei kissaa ole, niin hän voi ainakin ihan rauhassa siinä keinahdella :)
PoistaTuo on muuten tosi harmillista, kun on luopunut jostain, mitä sitten alkaakin taas kaipaamaan. Mulla oli aikoinaan räsymatto, josta sitten luovuin kun siihen kyllästyin. No, arvaa vaan, että nykyisin se taas mulle sitten kelpaisikin... ;D Toisaalta, ei tälläsillä jutuilla oikein viitsi itseään ruoskiakaan. Eihän sitä kaikkea voi kuitenkaan aina säilyttää sitä varten, että jospa mä ehkä joskus kymmenen vuoden kuluttua taas tästä tykkäisinkin.