Melkein 10 kuvaa kesään - maaliskuu 2015

Muistinpas ottaa kuvan nyt maaliskuussakin! Ja melkein unohdin postata sen, mutta en sentään. Lyhyestä virsi kaunis, tässä maaliskuun kuva:

Kuten huomaatte, lumi on sulanut melkein kokonaan. Kevät on täällä! Jippii! :D

Muutama sävy harmaata

Huomenta!

Jos edellisessä postauksessa pääsitte nauttimaan kauniista kuvista, samaa nautintoa en valitettavasti voi luvata nyt. Olen nimittäin kuvaillut meidän olkkaria, jonka ainoa valaisin tällä hetkellä on kattolamppu. Sillä ei pitkälle pötkitä ylipäätään, saatika sitten jos valokuvia mielii ottaa. Olin jopa niin ahkera, että asemoin ahterini kameran taakse kuvausvalmiuteen heti aamupäivästä, jotta sain ulkoa hieman valaistusapua. Mutta kun päivä satui olemaan sateinen ja harmaa, ovat kuvatkin valitettavasti kovin rakeisia ja harmaita. Toisaalta, kun kuvauksen kohteetkin ovat harmaansävyisiä, niin eikös se sitten mene ihan ok? ;D Koittakaa kestää...

Kuten kuvasta näkyy, meillä on uusi sohvatyyny ja tuikkukippo. Sohvatyynynpäällisen sain äidiltä. Se on Annon mallistoa tuollaisella harmaavalkoisella salmiakkikuviolla varustettuna. Mutsilla alkaa selvästi olemaan aika hyvä haju siitä, mistä minä tykkään! ;D

Kynttiläkippo puolestaan on P:ltä. Hän oli jostain remonttityömaaltaan tuollaisen, marmorikuvioisen "alustan" löytänyt kaatopaikkakuormasta ja toi sen kotiin siltä varalta, jos minä sattuisin siitä tykkäämään. Ja satuinhan minä! Taas sitä paitsi osun ihan trendien aallonharjalle tuolla marmorikuviolla =D

Nyt olenkin sitten alkanut kuolaamaan kaikkea pientä ja marmorista, varsinkin blogeissa ja Instagramissa. Kuinkas muutenkaan. Näyttäähän se nyt vaan niin kauniilta. Ja taas olen niin ajoissa liikkeelläkin... ;)

Nappasin sitten samoilla valoilla vielä pari isompaa kuvaakin meidän olkkarista. Muutama pikkuviilaus vielä, ja tämä puoli alkaa pikkuhiljaa näyttämään siltä, miltä pitäisikin...

Ihanaa viikonloppua kaikille!!!

Terassivuosi - osat 2 ja 3

Ja niin alkoi maaliskuu! Sehän on jo eka kevätkuukausi, joten nyt on jo korkea aika tehdä eräs postaus, joka olisi pitänyt tehdä jo syksyllä ja sitten vielä uudestaan talvellakin...

Lokakuun alussa, eli ennen Galaksin kauneimman hajoamista, minä aloitin tohkeissani täällä blogissa uuden postaussarjan mutsilan terassista eri vuodenaikoina nimeltään Terassivuosi. Siihen yhteen postaukseen se sitten jäikin, koska vähän sen jälkeen puhelimeni hajosi ja mun koko loppuvuoden kestänyt masennus ja lama alkoi. Syy ei ollut kuvien puutteessa, niitä otin pokkarilla runsaasti mutsilan terdestä sinä viikonloppuna kun Galaksin kaunein hajosi. Jotenkin en vaan saanut uutta postausta aikaiseksi ja syksy meni ohi. Sitten tulikin jo talvi, ja aloin miettiä kannattaako koko postausarjaa enää jatkaa. Joululomalla otin paljon talvisia kuvia mutsilasta, mutta vieläkään en tiennyt, jatkuuko Terassivuosi-sarja enää.

Viime viikolla katselin noita kuvia, sekä syksyltä että talvelta koneelta ihan kunnolla. Ja ne ovat kauniita! Ja mutsilan terassi on kaunis! Joten päätin, että postaussarja jatkuu. Nyt, ennenkuin on aika alkaa valmistamaan terassia kevääseen, on jo korkea aika tehdä se jatko-osa ;)


Kuolevaa kauneutta (lokakuun loppu 2014)

Nämä kuvat on otettu lokakuussa 2014. Kaikkein uhkein ruska oli jo lakastunut ja kirsikkapuu tiputtanut valtaosan lehdistään. Äiti jätti terassin lakaisematta lehdistä, koska tiesi minun olevan tulossa kuvaamaan sitä. Hän siivosi terden vasta mun lähdettyäni. Osan tuolloin ottamistani kuvista julkaisin jo kuvituksena tähän postaukseen (klik).

Luminen talvi (joulukuun loppu 2014)

Nämä kuvat on otettu joulun pyhinä, kun lunta satoi Etelä-Suomeen varmaan lähes saman verran muutaman päivän aikana, kuin koko sen jälkeisenä talvena yhteensä. Tosin ihan kiva talvi tämä silti oli. Lunta oli kuitenkin ihan helmikuun loppumetreille saakka, ja nyt on hyvä aika alkaa vastaanottamaan kevättä! Lisää kuvia tältä terdeltä sitten hieman keväisemmistä merkeistä joskus tulevaisuudessa :)

 

Pölykoirien kauhu

Kerroin jo viime vuoden puolella, että me saimme joululahjaksi uuden pölynimurin. Nyt kun sitä on pari kuukautta käytetty enemmän tai vähemmän ahkerasti, on aika esitellä se tarkemmin.

Kyseessä on Electrolux UltraOne -merkkinen pölynimuri, joka on mm. Tekniikan maailman ja Kuluttaja-lehden testivoittaja. Tämä meidän imuri on uusi ja paranneltu versio vuonna 2009 lanseeratusta UltraOnesta.

Näin parin kuukauden kokemuksella en juuri tyytyväisempi imuriin voisi olla. Meidän vanhaan imurinräähkään verrattuna tässä on useita erinomaisen hienoja ominaisuuksia, joista paras on aivan varmasti se, että tämä jopa imee sitä pölyä oikeasti tehokkaasti sisäänsä. Siinä missä vanha kapine toimi siedettävästi vain kovalla lattialla, tämä imee pölyt myös sohvasta ja matoilta turhia nikottelematta. Mikä ihana ominaisuus näin kissataloudessa, ei voi muuta sanoa ;D Varsinkin kun kaikista kolmesta kissastamme kaksi on ottanut elämäntehtäväkseen pitkien karvojensa sirottelun etenkin sohvalle ja matoille ;)

Erilaisia imutehoja tästä pelistä löytyy viittä eri voimakkuutta, joita voi vaihtaa helposti ja näppärästi vaikka kesken imuroinnin sammuttamatta vehjettä välillä. Voimakkain imuteho on luonnollisestikin tarkoitettu lattiapinnoille. Sen jälkeen on omat tehonsa matoille ja tekstiilipintaisille huonekaluille. Ikkunaverhojen imurointia en ole edes kokeillut, mutta sillekin tästä löytyy oma imutehonsa :D

Tämä on pölypussillinen imuri, mutta en osaa sitä negatiivisena ominaisuutena pitää, sillä mitään kokemusta mulla ei ole pölypussittomista tapauksista. Ja ainakin tähän tuntuisi pusseja löytyvän varsin helposti. Ihan lähimmästä Prismasta löytyy alle kympillä sekä Electroluxin omia että S-ryhmän Rainbown neljän pussin pölypussipakkauksia. Me saatiin imurin mukana kaksi pakettia pölypussejakin, joten ei tartte vähään aikaan siitäkään asiasta huolehtia :)

Erityismaininnan antaisin suht hiljaiselle käyntiäänelle. Jos nyt imurissa hiljainen ääni ylipäätään voi olla, on tämä niistä hiljaisimpia. Vanha imuri oli sellainen jyrisijä, että jos imuroidessa halusi mitään toiselle sanoa, piti imuri sammuttaa. Tätä ei tarvitse. Keskustelu samassa huoneessa olevan ihmisen kanssa onnistuu imuroidessakin. Niin hiljainen tämä ei sentään ole, etteivätkö Viivi ja Taavi sitä pelkäisi. Ja juu, saavat mun puolestani vähän pelätäkin; eivätpä ainakaan pörrää jaloissa imuroidessa kuten Viljami tekee... Viltsuhan ei pelännyt vanhaakaan imuria, ja tämänkin kanssa se on toki jo ystävystynyt ;D

Mä tykkään myös noista suutinvaihtoehdoista. Löytyy iso ja leveä lattiasuutin, pienempi, kapeampi ja kevyempi suutin sekä taittuva rakosuutin tekstiileille ja verhoille. Suurimmassa suuttimessa on sivulla sellainen jännä lisäke, mikä sopii imurin kyljessä olevaan koloon. Näin, jos imurin jättää keskelle lattiaa imuroinnin jälkeen, ei imuletku hökälehdä pitkin poikin, vaan sen saa näppärästi imurin kylkeen kiinni. Toki suositeltavaa olisi laittaa se imuri käytön jälkeen siivouskomeroon, mutta mulle moinen operaatio on monesti ihan liian haasteellinen heti toteutettavaksi... ;D

Se olis niinku viikonloppu tuloillaan! Ihanaa! Mitäs teillä on viikonlopuksi suunnitelmia? Mä aion olla ihan kotona ja laiskotella. Sen ohessa voisin vaikka vähäsen pelotella pölykoiria ihanalla imurillani. Ja jos jätän sen käytön jälkeen vaikka tuohon telkkarin eteen jököttämään, saan ehkä aikaiseksi siirtää sen siivouskomeroonkin viimeistään siinä vaiheessa, kun haluan lösähtää sohvalle telkkaa tuijottamaan ;D

Kivaa viikonloppua kaikille!

Lisätietoja kyseisestä imurista voi käydä lukemassa Electroluxin omilta sivuilta :)